Moottoriurheilu ja sen vaarat

Viikonloppuna ajettiin jälleen Imatranajot joissa tapahtui ikävä onnettomuus jossa menehtyi hollantilainen kuljettaja Joey den Besten. Erityisesti iltapäivälehdissä tästä tapauksesta revittiin otsikoita ja uutisia joissa Imatranajoista yritettiin tehdä jotenkin erityisen vaarallista kilpailua. Toki Imatralla ajetaan katuradalla johon liittyy erityisiä riskejä verrattuna varsinaisiin moottoriratoihin mutta huolimatta median maalailemasta kuvasta, Imatralla on ajettu lopulta varsin turvallisesti. Kilpailun historian aikana on toki menehtynyt kuljettajia onnettomuuksissa mutta koko historiansa aikana, 1964-1982, 1986 ja 2016-, kuolemaan johtaneita tapaturmia on sattunut kilpailijoille neljä. Lisäksi vuonna 1986 surmansa sai katsoja. Mitenkään erityisen vaaralliseksi kilpailua ei siis voine luonnehtia.

Moottoriurheilu, erityisesti kun mennään kaksipyöräisillä kovaa, on aina vaarallista. Kuljettajia voisi kai luonnehtia eräänlaisiksi nykypäivän gladiaattoreiksi eikä katsojat juuri eroa antiikin Rooman eliitistä joka Colosseumilla seurasi taisteluita toivoen näkevänsä jotain makaaberia. Iso osa moottoriurheilua seuraavista salaa, jopa tiedostamattaan, toivoo näkevänsä ulosajoja ja kolareita joita toki väistämättä tulee kun ajetaan kilpailun voitosta tai sijoituksista. Myös kuljettajat tiedostavat riskit ja vaikka turvallisuuteen on viime vuosina panostettu, on vakavan loukkaantumisen tai jopa kuoleman mahdollisuus aina olemassa. Mutta siitä me katsojat salaa nautimme, samalla kun toivomme että olisimme yhtä nopeita ja rohkeita kuin nuo rataa kiertävät modernit gladiaattorimme.

Mitä tuossa Imatralla kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa oikeastaan tapahtui saattaa jäädä arvailujen varaan. Teorioita tullaan tutkinnan myötä varmasti esittämään mutta siitä mielestäni voidaan olla melko varmoja ettei kyse ollut ainakaan radan tai kilpailun vaarallisuudesta. Onnettomuushan tapahtui hyvinkin erikoisesti tutustumiskierroksella, märällä mutta kuivuvalla radalla ja vieläpä käytännössä suoralla tieosuudella. Tuon osuuden suoruuden vuoksi kukaan ei osannut odottaa tuollaista kaatumista jonka vuoksi törmäyssuojia oli osuudella varsin kevyesti. Tilanteessa ei kuitenkaan olisi pitänyt olla juurikaan onnettomuusriskiä. Varmaa toki on että tapahtuneen myötä varsin kokenut, taitava ja pidetty kuljettaja menetti henkensä. Osanottoja omaisille ja ystäville.

Mediassa on arvosteltu myös kilpailun järjestäjän päätöstä ajaa kaikesta huolimatta kyseinen kilpailulähtö. Miksi tuota ei olisi pitänyt ajaa? Joey olisi varmasti toivonut että kilpailu ajetaan läpi, tapahtui mitä hyvänsä. Eikä tuo yleensäkään ottaen ole maailmallakaan ollut tapana että kilpailuja peruttaisiin pahojenkaan onnettomuuksien jälkeen elleivät nuo sitten tapahdu varsinaisen lähdön ja riittävän kierrosmäärän jälkeen. Imatranajoissa ei siis toimittu mitenkään oudolla tai poikkeavalla tavalla vaan lajin yhdessä sovittujen kirjoitettujen sääntöjen mukaan.

Imatranajot on vanha ja perinteikäs kilpailu jossa toki oman vaaraelementtinsä luo katurata. Kilpailu ei kuitenkaan ole edes tuon katuradan osalta mitenkään poikkeuksellinen ja katuradoilla ajetaan paljon vaarallisempiakin kilpailuita. Vaarallisin lienee Isle of Man TT jolla on yli sadan vuoden historia ja sinä aikana kuin tuo on ollut moottoripyöräkilpailu on ajettu YKSI vuosi ilman kuolonuhria. Toivottavasti Imatralla ajetaan jatkossakin kilpaa katuradalla ja toivottavasti ilman vakavia onnettomuuksia. Onnettomuudet ovat silti väistämätön osa moottoriurheilua eikä vakaviltakaan seurauksilta voida aina välttyä.

Kiitos ja anteeks,
Toni Kaskela

Ps. Tämä teksti on kirjoitettu näin keskellä yötä mutta aamulla tulee julkiseksi pieni... Tai no vähän pitkähkö ajovideo. Linkki ensiesitykseen löytyy on tässä. Video tulee julkiseksi klo 9:00.

Paluu arkeen

Noniin, tälle kesälle ei ollut kuin nämä kaksi viikkoa lomaa ja nythän tuo loma olisi lusittuna ja paluu arkeen olisi edessä. Tässä töihin valmistautuessa ja aamukahvia hörppiessä tätä tekstiä kirjoittelenkin. YouTubeen piti jo eilen saada julkaistua uutta videota mutta tuo editointi on edelleen hieman kesken kun viikonloppuna oli motivaatio kateissa enkä tuo aivan valmiiksi asti saanut. Koitan saada tuon tänään valmiiksi. Uudet kamerat toimivat erinomaisesti, mitä nyt toisen kanssa oli pieniä ongelmia osittain käyttäjästä johtuen. Tällä viikolla on vielä tulossa noihin uusiin kameroihin sopiva mikkisetti jolla toivottavasti saadaan myös kuljettajan ääni kuuluviin ajon aikanakin.

Tuon uuden videon editoinnin lisäksi koitan tänään illalla saada kirjoiteltua tänne asiaa hieman moottoripyörien katsastuksesta. Tuohan on mörkö jota EU koittaa kovasti meille saada ja jonka SMOTO Ry jo kertaalleen onnistui takavuosina torppaamaan. Tuota pyörien katsastusta emme me harrastajat tietenkään toivo ja SMOTO on tehnyt hyvää työtä meidän puolestamme. Mutta palataan tähän asiaan kokonaan oman kirjoituksensa myötä.

Mutta, Harri Holkerin sanoin, minä juon nyt kahvia. Ja koitan saada itseni psyykattua työhönpaluuseen. Heinäkuu alkaa sateisena, mikä sopinee hyvin paluuseen harmaaseen arkeen mutta ei anneta sen häiritä. Kesää ja ajokelejä on vielä jäljellä vaikka kuinka ja paljon. Pidetään siis sinkki kireällä ja kumipuoli alaspäin. Ajellaan ihmisiksi ja pysytään ehjinä. Tekstiä ja videoita koitan tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti mutta ahkerasti. Toki kelit vaikuttavat julkaisutiheyteen kun kotisohvalla makoilusta ei paljon kirjoitettavaa tai videoitavaa synny.

Kiitos ja anteeks,
Toni Kaskela