MKKV tapahtumaa

Tuli eilen tiistaina 29.8. taas vaihteeksi osallistuttua MKKV:n ajeluihinkin. Kohteena oli jälleen jo keväällä vierailtu Länsiharjun koulu Lahdessa. Vierailu oli jaettu näin kahteen osaan suuren oppilasmäärän vuoksi, keväällä vierailtiin isompien oppilaiden luona ja nyt vuorossa oli koulun pienimmät. Väkeä paikalla oli varsin mukavasti. Vajaat 50 pyörää ja loppukesän sää helli motoristeja lämpimällä ja kuivalla kelillä. Melkoinen ero maanantain myräkkään verrattuna.

Ohjelmassa oli perinteisesti letka-ajo kokoontumispaikasta koululle poliisisaattueessa sekä Santiksen puhe ja toki lasten odottama Taikuri Luttisen esitys. Molemmat ovat erinomaisia esiintyjiä ja kyllähän tuolla on aikuisillakin hymy herkässä noita seuraillessa. Noiden sisätiloissa järjestettyjen esitysten jälkeen siirryimme jälleen ulos jossa lapset pääsivät tekemään tuttavuutta moottoripyöriin ja siinä sivussa, huomion hieman irtautuessa pyöristä, myös motoristeihin. Allekirjoittaneen Honda koeistuttiin varmaan sen 50 kertaa. Huippunopeudeksi sille arvioitiin 200-400km/h ja hintalapuksi taisi kovin arvio olla 100000€ :D

Koulukiusaaminen on ikävä ja kasvava ilmiö kouluissa ja siihen on puututtava, mieluiten ennalta ehkäisevin toimin. Yhtenä mielestäni hyvänä keinona on tällaiset kouluvierailut joilla kerrotaan että kiusaaminen ei ole oikein ja osoitetaan solidaarisuutta hyvinkin kirjavan ihmisjoukon sisällä. Eikä tuolla ihmisjoukolla ole muuta yhdistävää tekijää kuin tässä tapauksessa moottoripyöräily. Uskon ja toivon myös että näillä vierailuilla on todella merkitystä ja vaikutusta lasten tekemiin valintoihin.

MKKV rahoittaa toimintansa pääosin yhdistyksen jäsenmaksuilla jonka lisäksi kouluilta peritään nimellinen korvaus jolla peitetään matkakulut ja esiintyjäpalkkiot niiltä osin kuin tuo jäsenmaksuista kerättävä potti ei riitä. Tavoitteena yhdistyksellä on saada niin paljon jäseniä että nämä kouluvierailut voitaisiin järjestää kouluille maksuttomina. Tuosta tavoitellusta jäsenmäärästä viimeisimmän saamani tiedon mukaan uupuu vielä hieman. Yhdistyksen toimintaa voikin parhaiten tukea liittymällä jäseneksi, vaikka ei omistaisi edes moottoripyörää. Tai ostamalla jäsenyyden vaikka tutulle motoristille. Jäsenyyshän ei velvoita mihinkään.

Kiitokset työnantajalleni DevNet Oy:lle joka päästi minut kesken työpäivän osallistumaan tapahtumaan. Alla vielä pari räpsyä tapahtumasta ja koitan myös saada mahdollisimman pian pienen videon YouTube-kanavalleni.

Kiitos ja anteeks,
Toni Kaskela

Voiko vitutukseen kuolla?

Otsikon mukaisen kysymyksen esitti tiettävästi lääkärilleen poliitikko Paavo Väyrynen vuonna 1987 jäätyään ulos hallituskokoonpanosta. Samaisen kysymyksen esitti itselleen allekirjoittanut motoristi tänään, 18. elokuuta herran vuonna 2023. Syynä tuon kysymyksen mieleenjuolahtamiseen oli ketjujen rasvaukseen ajellessa jarrutuksessa kuulunut rohahdus. Ei tuo ääni mitenkään voimakas ollut tahi pahaenteinen mutta selvästi omaan korvaan pyörän normaaliin äänimaailmaan kuulumaton. Äänen ilmaantumiseen ei myöskään liittynyt mitään sen erityisempää draamaa. Mietityttämään se pisti mutta onneksi juuri oltaisiin tallin lattialla jossa asiaa voisi tutkia.

Tallilla siis tuumasta toimeen. Pyörä vapaalle ja huoltopukeille. Ketjut nyt pitäisi rasvata kuitenkin joten ensin pyöräytys takarenkaalle ja ketjuista niittien kohta hollille, siitä kun on hyvä varmistaa että koko vitjat on varmasti käyty läpi. Hieman pyörittelyä ja kaikki kuulostaa siltä kuin pitääkin. Noh, samalla kun hakee hyllystä ketjurasvan voi pyöräyttää eturengasta... Ja äänen alkuperä selviää hyvinkin pian kun etujarrut moikkaavat motoristia iloisesti "Krraaaahh". Eli jarruissa selvästi jotain sanomista, eipä noita tietenkään tullut katsottua sen tarkemmin kun keskiviikkona renkaita vaihtoi...

Ketjut ehtii kyllä rasvaamaan, tuo on minuutin homma. Nyt jarrut auki ja katsomaan mikä siellä rohisee. Oikealla puolella satula ja männät ehkä hieman likaiset ja palat kuluneet mutta vielä oikein hyvässä käyttökunnossa. Kaipaa puhdistelua ja ehkä herkistelyä mutta ei sen kummempaa, näillä pärjäisi kyllä vielä loppukauden. Eli vuoroon vasen puoli. Jarrupölyä, ulompi pala ehkä hieman kuluneempi kuin oikean puolen satulan palat. Sisempi pala... No voi... Miten tuo on voinut jäädä huomaamatta kun nuo satulat oli juuri keskiviikkona käsissä. Sisempi pala on aivan loppu! Synkkiä mietteitä alkaa hiipiä motoristin mieleen, huomenna lauantaina kun oli ajatuksena osallistua Poker Runiinkin. Tuo nyt jää väliin, eihän noita paloja nyt juuri tähän hätään mistään saa. Lauantaina nuo voisi saada haettua mutta ei niitä paikalleen ehdi silti saamaan ajoissa.

Kysynkin uudelleen. Voiko vitutukseen kuolla? Tätä elämän suurta mysteeriä miettiessäni ja tätä kirjoittaessani taidan korkata oluen. Löysin myös jo liikkeen josta löytyy ainakin yhteen satulaan sopivat jarrupalat. Laadultaan sellaiset että niillä varmastikin tämän kauden saa päätökseen ja ehkä aloittelee ensikauden. Jos noita ei kuitenkaan molempiin satuloihin löydy, pitänee jostain sitten tilata kunnolliset. Varmaa nyt on ainakin että se Poker Run jää väliin. Saisi nyt nuo palat jostain edes ensi viikolla niin pääsisi osallistumaan sitten hieman lyhyemmälle lenkille MKKV:n kouluvierailulle.

Voiko vitutukseen kuolla?
Toni Kaskela 

Olis vähän asiaa

Noniin, hetki päässyt vierähtämään edellisestä postauksesta. Toki olen tässä väliajalla miettinyt että mistä sitä kirjoittelisi. No tänään jutun aihetta tarjoili sitten Ilta Sanomat jonka nettisivuilla oli julkaistu lukijan video mopomiitin letkasta. Sinänsä mopomiitit ovat hieno juttu ja noissa opitaan askelmerkkejä moottoripyöräilyyn mutta noissa harmillisen usein myös perseillään kun ei osata käyttäytymissääntöjä eikä oikein muitakaan sääntöjä.

Ilta Sanomat 5.8.2023

Paraatiletkoissa on hienoa ajella ja noissa tuntee oikeasti yhteisöllisyyttä. Onnistuneen paraatiajon järjestämiseen liittyy kuitenkin muutamia tärkeitä juttuja joilla taataan osallistujien turvallisuus ja varmistetaan ettei muut tienkäyttäjät tai poliisi menetä malttiaan. Tuolla IS:n julkaisemalla videolla nämä perusasiat ovat unohtuneet tyystin. Tässäpä siis pieni muistilista paraatiajon järjestämiseen.

1. Ilmoita poliisille paraatiajosta. Poliisia kiinnostaa osallistujamäärä ja reitti, ei siksi että poliisi haluaisi ajon kieltää vaan jotta paraatin aiheuttama haitta muulle liikenteelle ja esimerkiksi kadunvarsien asukkaille olisi mahdollista arvioida. Poliisi saattaa ehdottaa tai vaatia muutoksia reittiin jos paraati mahdollisesti aiheuttaisi isompaa häiriötä tai jos reitin varrelle osuu esimerkiksi erityisen vaarallisia risteyksiä joihin ei ole mahdollista järjestää liikenteenohjausta.

2. Järjestä liikenteenohjaus. Vaikka poliisi ei erityisesti vaatisi liikenteenohjaajia, sellaiset kannattaa järjestää ainakin isoimpiin risteyksiin. Näin varmistetaan osallistujien turvallisuus ja vähennetään ulkopuolisille aiheutunutta harmia. Vaikka se letka meneekin risteyksen läpi ihan yhtä nopeasti ilman liikenteenohjaajaakin, antaa tuon liikenteenohjaajan läsnäolo selkeyttä muille tienkäyttäjille. Paikalla on joku pysäyttämässä liikenteen ja kertomassa milloin tie on taas vapaa.

3. Ei perseilyä! Paraatiajossa edustetaan paitsi itseään, myös koko harrastajajoukkoa. Niitäkin jotka eivät ole paraatissa mukana. Siksi paraatiajossa käyttäydytään asiallisesti eikä aiheuteta tarpeetonta häiriötä. Keulimiset, kuminpoltot, koneen huudattamiset yms. aktiviteetit voi hyvin jättää sinne kokoontumisalueelle. Paraatiajoon nuo eivät kuulu.

4. Nauti!

Näillä ohjeilla paraatiajoista nauttii varmasti sekä osallistujat että yleisö. Muistetaan että kokoontumisissa ollaan huomion keskipisteenä ja se oma käytös leimaa koko harrastajajoukon eikä paraatiajo anna lupaa rikkoa liikennesääntöjä.

Kiitos ja anteeks,
Toni Kaskela