Päikkärien jälkeen hieman kahvia lisää ja ajolenkin suunnittelua. Suunnitelmaksi muodostui pitkällisen pohdiskelun jälkeen perinteinen "Pihasta nenän suuntaan ja katsotaan mihin päädytään". Lennossa kehitelty reitti kulki lopulta seuraavasti. Lahti - Nastola - Vuolenkoski - Kimola - Kausala - Lahti. Ja tulipa tuossa koukattua kurkkaamassa vielä Vuolenkosken voimalapatoakin. Ajolenkki oli, tottakai, mitä nautinnollisin. Sää helli pientä motoristia ja muuta liikennettä oli lauantai-iltapäivänä varsin vähän. Joitakin autoja ja muutamia kanssamotoristeja toki vastaan tuli.
Kimolan kanavan tukkinosturit
Tuo Kimolan kanava se melko jännä paikka onkin. Tuossa kohtaa jossa kanava alittaa maantien kallioon louhitussa tunnelissa on myös kanavan "sulku". Tuossa kanavassahan ei ole avattavaa sulkuporttia vaan puutavaran uittoa varten rakennetussa kanavassa sulkuporttien virkaa toimittaa kaksi 23t nosturia joilla tukkiniput saa nosteltua sulun toiselta puolelta toiselle. Milloinhan on viimeksi tuo nosturi liikkunut? Aavemainen paikka ja huikea korkeusero vesistöjen välillä. Kannattaa käydä kurkkaamassa jos ohi ajelee :)
Seuraavalla kerralla kun tuonne suunnalle lähtee pitääkin vaihtelun vuoksi kääntyä Kimolasta Jaalan suuntaan ja sieltä Vierumäelle, sen verran hauskaa mutkatietä tuolla on eikä tien kunnossakaan paljoakaan valittamista ole. Jonkin verran pitkittäistä halkeamaa mutta melkolailla tasaista kestopäällystettä.
Eipä tässä tällä erää muuta, ensi kerralla taas lisää :)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi