maanantai 29. huhtikuuta 2013

Selkäkivuista ja olemassaolon tuskasta

Noniin, tänään sitten käyty taas lääkärillä ja fysioterapiassa noiden selkävaivojen vuoksi. Sairaslomaa jatkettiin taas viikolla ja luultavasti sama laulu taas ensi viikolla. Positiivista tilanteessa on se että kyykkypyörän ajoasento tuntuu olevan juuri sopiva tuolle selälle. Ei kolota, ei pakota, ei säteile jalkaan. Satulaan hyppäämiseenkin olen jo löytänyt tekniikan joka ei tee lainkaan kipeää! Autolla ajaminen on pelkkää tuskaa.

Löysipä fysioterapeutti ilmeisesti kipujen lähteen. Hienoa sinänsä että lääkäri ei moista ole edes keksinyt ehdottaa. Lääkärit määräävät vain lisää saikkua ja särkylääkkeitä. Syynä kipuihin vaikuttaisi olevan se ettei selkärangan hermot, selkäydin siis, pääse jostain syystä liikkumaan tuolla nikamien sisällä siten kuin on tarkoitettu. Ja nyt kun tuo kivun lähde on paikallistettu on aika koittaa hoitaa tuo selkä kivuttomaksi. Fysioterapiassa koitetaan saada liikeradat takaisin normaaleiksi ja seuraavalla lääkärikäynnillä pitää ilmeisesti vaatimalla vaatia että tuo hermokanavan ahtauma etsitään ja tutkitaan kunnolla.

Vaan on se ihmeellinen aparaatti tuo ihmislapsen selkä. Sitä ei sääli eikä sen toimintaa ymmärrä ennen kuin se on rikki...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi