Kuulumisia

Noniin, sitä ei heti tuoreeltaan sunnuntaina jaksanut enää alkaa kirjailemaan ja eilisen työpäivän päätteeksi sitä oli vieläkin veto niin poissa ettei kirjoittamiseen vain jaksanut keskittyä. Pienten torkkujen jälkeen keskittymispuutteen vaivatessa tuli kuitenkin aloitettua pienen videon pätkän editointi viikonlopulta. Viikonloppunahan tosiaan oli Ring Race Clubin tämän kauden ensimmäinen ajoharjoittelutapahtuma joka osaltaan selittää allekirjoittaneen väsymystä. Sitä kun into pinkeänä lähti ajamaan molempina päivinä, tottakai!

Täytyy sanoa että kyllä oli kiva päästä taas KymiRingille vähän päästelemään höyryjä. Mitään omia rataennätyksiä tuonne ei lähdetty edes tekemään vaan tarkoituksena oli vain löytää ruiskuun säätöjä mikä noin pers-dynolla mitattuna onnistuikin. Videota tuolta tuli harmillisen vähän kun lauantaina jätin oleellisimmat kamerakiinnikkeet kotiin ja sunnuntaina sitten sadekeli tuli sotkemaan ajoa. Tulipahan tuolla tehtyä liputusvuorokin, pahimman sateen aikana tottakai!

Muutoinhan tässä on kausi lähtenyt jotenkin käyntiin. Työkiireet nyt vähän haittaavat mutta kohtahan tuo olisi kesäloma jonka myötä kilometrejä pääsee kerryttämään tosissaan. Niin ja toki radalle mennään taas heti kun päästään. Seuraava RRC:n tapahtuma olisi aika kivasti lomien aikaan 13.-14.7. ja tuonnehan on pakko mennä. Nyt kun KymiRingillä on uudet omistajat ja radan tarina saa jatkoa, on pakko kantaa omat korret kekoon. Vielähän tuolla ei varsinaisia megalomaanisia suurtapahtumia ole mutta elokuussa radan sentään valtaa ratamoottoripyöräilyn SM-osakilpailu 9.-10.8., sinnekin mennään.

Se on muuten jännä harrastus tämä moottoripyöräily. Sen todistaa alla oleva kuva, kiitos kuvasta Anna Soramäelle. Kuvassa kiteytyy aika hyvin se itselle tärkeä ja kantava ajatus koko harrastuksessa. Ei se aurinko aina paista ja lämpö helli mutta kuten wanha wiidakon sanonta kuuluu, "Jos sataa niin motoristi ajaa sateessa". Ja hurjimmathan tuolla ajoi sateesta huolimatta todella kovaa. Oma rengastus ei oikein sadekelin ajoa sallinut joten sunnuntai iltapäivään osunut liputusvuoro ei edes ajoa haitannut. Mutta vielä siihen kuvaan... Vettä tulla loikottaa mutta motoristi on silti yhtä hymyä ja valmiina hoitamaan oman vuoronsa radan varressa.

Vaan eipä tässä taas tällä erää enempää raportoitavaa. Ajetaan minkä keretään ja ollaan varovaisia, radalla saa sitten ihan luvan kanssa ajaa sen mitä pyörä kulkee ja pää kestää. Kannattaa käydä kokeilemassa ;)

Kiitos ja anteeks,
Toni Kaskela